sulapinta.fi

Videopuheluita suosivat erityisesti ne, jotka matkustavat työkseen paljon ja haluavat silti tavata perhettään joka päivä. Ei ole myöskään hullumpi ajatus että lapsenlapset tapaisivat isovanhempiaan netissä vaikkapa samaan aikaan joka viikko. Kummikin ehtii hoitaa lapsen elämässä läsnäolevan aikuisen rooliaan paremmin, jos voi ajoittain käyttää siihen tietokonetta avuksi. Työn merkeissäkin yhä useampi osallistuu videokokouksiin. Tässä jaksossa käymme läpi videoyhteyksien ottamisen niksejä.

Puhelimessa puhuessa on melko helppoa huomata, jos juttukaverin huomio harhautuu kesken keskustelun johonkin muuhun askareeseen. On ihan keskustelijoiden keskinäisestä sopimuksesta kiinni, onko tämä hyväksyttävää vai ei. Jotkut asiat kuitenkin vaativat juttukaverin täyden huomion: kaverille, joka lukee samalla ruudulta tai katsoo televisiosta uutisia, ei tee mieli avata sydäntään.

Verkon pikaviestimissä kuten mesessä on puhelinkeskustelua heikompi varmuus siitä, onko keskustelu toisen osapuolen jakamattoman huomion kohde. Erilaiset viestintänormit pätevät tilanteessa, jossa kanava on "aina auki", ja molemmat osapuolet olettavat, että toinen tekee monia muita asioita juttelemisen lomassa.

**

Saako kesken intensiivisen mesekeskustelun vaieta selityksettä?
Kuuluuko mesessä tervehtiä vai aloitetaanko keskustelu suoraan asiasta?

**

Koska netin käyttäjissä on pikaviestimiseen tottumattomampia ja tottuneempia, helpottaa jos tunnistaa toisen osapuolen viestimismoodin.

Sula Pinta paneutuu tässä jaksossa huomion osoittamiseen, toisen osapuolen huomioimiseen kahden esimerkin valossa.

Ikkunaiines pohti elokuussa, oliko oikeutettua loukkaantua, kun pikaviestinyhteyden päässä oleva keskustelukaveri katosi kesken keskustelun ennalta varoittamatta moneksi minuutiksi.

Tuija huomasi toimineensa kömpelösti, pahoiteltuaan mesekaverille sitä, ettei ollut vastannut tämän viikko sitten laittamaan mese-repliikkiin.

keskustelu jatkuu blogissa www.sulapinta.fi